IBM Lotus Symphony


Rahoitusfunktiot 2

Tämän komennon käyttö...

Luo - Funktio - Luokka Rahoitus

Rahoitusfunktiot 1

Rahoitusfunktiot 3

KUOLETUS

Tämä funktio palauttaa pääoman korkomaksun suuruuden tietyltä kaudelta, kun maksut ovat säännöllisiä ja korko on kiinteä.

Syntaksi

KUOLETUS(korko; kausi; njakso; na; tuleva_arvo; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Kausi on kuoletuskauden pituus. Ensimmäistä kautta vastaava arvo on 1, ja viimeisen kauden arvo on sama kuin njakso-parametrin arvo.

Njakso on annuiteetin maksukausien kokonaismäärä.

Na on suoritusten nykyinen kassa-arvo.

Tuleva_arvo on valinnainen parametri, joka määrittää tulevan tavoitearvon.

Laji on valinnainen parametri, joka määrittää eräpäivän. Jos arvo on 1, maksujen eräpäivä on kunkin kauden alussa, ja jos arvo on 0, eräpäivä on kunkin kauden lopussa.

Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.

Esimerkki

Voit laskea kuukausittaisen maksun suuruuden seuraavan funktion avulla. Vuosikorko on 8,75 % ja maksuaika kolme vuotta. Nykyinen arvo on 5 000 ja maksut suoritetaan kunkin kauden alussa. Tavoitearvo on 8 000.

=KUOLETUS(8,75%/12;1;36;5000;8000;1) palauttaa arvon -350,99.

MAKSETTU_LYHENNYS

Tämä funktio palauttaa kiinteäkorkoisen sijoituksen kumulatiiviset maksut sijoituskaudelta.

Syntaksi

MAKSETTU_LYHENNYS(korko; Njakso; nykyarvo; A; L; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Njakso on maksukausien kokonaismäärä. Njakso-arvo voi olla myös muu kuin kokonaisluku.

Na on suoritusten nykyinen kassa-arvo.

A on ensimmäinen maksukausi.

L on viimeinen maksukausi.

Laji määrittää, suoritetaanko maksu maksukauden alussa vai lopussa.

Esimerkki

Voit laskea maksujen suuruuden seuraavan funktion avulla kolmen vuoden mittaiselle lainalle, jonka vuosikorko on 5,5 %. Pääoma on 15 000 ja maksujen suuruus lasketaan 10:nnen ja 18:nnen kauden ajalta. Maksut suoritetaan kunkin kauden lopussa.

=MAKSETTU_LYHENNYS(5,5%/12;36;15000;10;18;0) palauttaa arvon -3 669,74. Maksujen suuruus 10:nnen ja 18:nnen kauden välillä on 3 669,74 valuuttayksikköä.

MAKSETTU_LYHENNYS_ADD

Tämä funktio laskee lainanlyhennysten suuruuden määritettynä ajanjaksona.

Huomautuskuvake Funktiot, joiden nimet päättyvät merkkijonoon _ADD, palauttavat samat tulokset kuin vastaavat Microsoft Excel -funktiot. Käyttämällä funktioita ilman _ADD-päätettä saat kansainvälisiin standardeihin perustuvat tulokset. Funktio VIIKKO_NRO esimerkiksi laskee tietyn päivämäärän viikkonumeron kansainvälisen ISO 6801 -standardin perusteella, kun taas funktio VIIKKO_NRO_ADD palauttaa saman viikkonumeron kuin Microsoft Excel.

Syntaksi

MAKSETTU_LYHENNYS_ADD(korko; Njakso; nykyarvo; aloituskausi; viimeinen_kausi; laji)

Korko on kauden korko.

Njakso on maksukausien kokonaismäärä. Korko- ja njakso-parametrien aikayksikön on oltava sama (kuukausi tai vuosi).

Nykyarvo on summan nykyinen arvo.

Aloituskausi on laskettavan ajanjakson aloituskausi.

Viimeinen_kausi on laskettavan ajanjakson viimeinen kausi.

Laji määrittää, suoritetaanko lyhennykset kunkin kauden lopussa (arvo 0) vai alussa (arvo 1).

Esimerkki

Asuntolainan tiedot ovat seuraavat:

Vuosikorko on 9 % (kuukausikorko on 9 % / 12 = 0,75 %), laina-aika on 30 vuotta (maksukausia on 30 * 12 = 360), ja lainasumma on 125 000.

Voit laskea toisena vuonna (maksukaudet 13 - 24) maksettavien lyhennysten summan seuraavasti:

MAKSETTU_LYHENNYS_ADD(0,0075;360;125000;13;24;0) palauttaa summan -934,1071

Voit laskea ensimmäisen maksuerän (ensimmäinen maksukausi) suuruuden seuraavasti:

MAKSETTU_LYHENNYS_ADD(0,0075;360;125000;1;1;0) palauttaa summan -68,27827.

MAKSETTU_KORKO

Tämä funktio kumulatiivisen korkosumman eli pääomasta maksetun korkosumman.

Syntaksi

MAKSETTU_KORKO(korko; Njakso; nykyarvo; A; L; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Njakso on maksukausien kokonaismäärä. Njakso-arvo voi olla myös muu kuin kokonaisluku.

Na on suoritusten nykyinen kassa-arvo.

A on ensimmäinen maksukausi.

L on viimeinen maksukausi.

Laji määrittää, suoritetaanko maksu maksukauden alussa vai lopussa.

Esimerkki

Seuraavan funktion avulla voit laskea korkomaksujen kokonaissumman, kun vuosikorko on 5,5 %, maksut suoritetaan kuukausittain kahden vuoden ajan ja pääoma on 5 000. Laskettava ajanjakso on korkokaudet 4 - 6. Maksut suoritetaan kunkin maksukauden alussa.

=MAKSETTU_KORKO(5,5%/12;24;5000;4;6;1) palauttaa arvon -57,54 eli korko kausina 4 - 6 on yhteensä 57,54 valuuttayksikköä.

MAKSETTU_KORKO_ADD

Tämä funktio laskee ajanjakson kumuloidun koron.

Huomautuskuvake Funktiot, joiden nimet päättyvät merkkijonoon _ADD, palauttavat samat tulokset kuin vastaavat Microsoft Excel -funktiot. Käyttämällä funktioita ilman _ADD-päätettä saat kansainvälisiin standardeihin perustuvat tulokset. Funktio VIIKKO_NRO esimerkiksi laskee tietyn päivämäärän viikkonumeron kansainvälisen ISO 6801 -standardin perusteella, kun taas funktio VIIKKO_NRO_ADD palauttaa saman viikkonumeron kuin Microsoft Excel.

Syntaksi

MAKSETTU_KORKO_ADD(korko; Njakso; nykyarvo; aloituskausi; viimeinen_kausi; laji)

Korko on kauden korko.

Njakso on maksukausien kokonaismäärä. Korko- ja njakso-parametrien aikayksikön on oltava sama (kuukausi tai vuosi).

Nykyarvo on summan nykyinen arvo.

Aloituskausi on laskettavan ajanjakson aloituskausi.

Viimeinen_kausi on laskettavan ajanjakson viimeinen kausi.

Laji määrittää, suoritetaanko lyhennykset kunkin kauden lopussa (arvo 0) vai alussa (arvo 1).

Esimerkki

Asuntolainan tiedot ovat seuraavat:

Vuosikorko on 9 % (kuukausikorko on 9 % / 12 = 0,75 %), laina-aika on 30 vuotta (maksukausia on 30 * 12 = 360) ja lainasumma on 125 000.

Voit laskea toisena vuonna (maksukaudet 13 - 24) maksettavien lyhennysten summan seuraavasti:

=MAKSETTU_KORKO_ADD(0.0075;360;125000;13;24;0) palauttaa arvon -11135,23.

Voit laskea ensimmäisen kuukauden (maksukauden) lyhennyksen seuraavasti:

=MAKSETTU_KORKO_ADD(0,0075;360;125000;1;1;0) palauttaa arvon -937,50.

HINTA

Tämä funktio laskee kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan hinnan sen nimellisarvon sataa yksikköä kohti tuottoennusteen perusteella.

Syntaksi

HINTA(lunastus; erääntyminen; korko; tuotto; lunastusarvo; maksut; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Korko on vuosittainen nimelliskorko (kiinteä korko).

Tuotto on joukkovelkakirjan vuosituotto.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 1. HINTA-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 15.2.1999 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2007. Nimelliskorko on 5,75 %. Tuotto on 6,5 %. Lunastusarvo on 100. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan kantaluvun 0 mukaisen hinnan seuraavasti:

=HINTA("1999-02-15"; "2007-11-15"; 0,0575; 0,065; 100; 2; 0) palauttaa arvon 95,04287.

HINTA_DISK

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan hinnan nimellisarvon sataa yksikköä kohti, jolle ei makseta korkoa.

Syntaksi

HINTA_DISK(lunastus; erääntyminen; diskontto; lunastusarvo; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Diskontto on joukkovelkakirjan diskonttokorko.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 2. HINTA_DISK-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 15.2.1999 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 1.3.1999. Diskonttokorko on 5,25 %. Lunastusarvo on 100. Voit laskea diskonttokoron mukaisen hinnan kantaluvun 2 mukaisesti seuraavasti:

=HINTA_DISK("1999-02-15"; "1999-03-01"; 0,0525; 100; 2) palauttaa arvon 99,79583.

HINTA_LUNASTUS

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan hinnan nimellisarvon sataa yksikköä kohti, jonka korko maksetaan erääntymispäivänä.

Syntaksi

HINTA_LUNASTUS(lunastus; erääntyminen; julkistus; korko; tuotto; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Julkistus on joukkovelkakirjan julkistamispäivä.

Korko on joukkovelkakirjan julkaisupäivän mukainen korko.

Tuotto on joukkovelkakirjan vuosituotto.

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 3. HINTA_LUNASTUS-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Joukkovelkakirja ostetaan 15.2.1999. Sen erääntymispäivä on 3.4.1999 ja julkaisupäivä 11.11.1998. Korko on 6,1 %, tuotto 6,1 % ja laskennassa käytettävä kantaluku 0 (30/360).

Voit laskea hinnan seuraavasti:

=HINTA_LUNASTUS("1999-02-15";"1999-04-13";"1998-11-11"; 0,061; 0,061;0) palauttaa arvon 99,98449888.

KESTO

Tämä funktio laskee niiden kausien määrän, joiden kuluttua sijoituksen arvo on halutulla tasolla.

Syntaksi

KESTO(korko;na;tuleva_arvo)

Korko on kiinteä korko, joka on sama koko sijoituskauden (sijoituksen keston). Kausikohtainen korko lasketaan jakamalla tämä korkoarvo lasketulla kestolla. Funktio laskee annuiteetin sisäisen koron jakamalla sen 12:lla.

Na on sijoituksen nykyarvo. Arvo on kassa-arvo tai sitä vastaava arvo. On annettava positiivinen arvo; arvo ei saa olla 0 tai <0.

Tuleva_arvo on sijoituksen odotettu arvo. Kyseessä on haluttu sijoituksen arvo.

Esimerkki

Jos korko on 4,75 %, sijoituksen arvo 25 000 ja tavoitearvo 1 000 000, funktio palauttaa maksukausien määräksi 79,49. Maksuerän suuruus on tulevan arvon ja keston osamäärä, eli tässä tapauksessa 1 000 000 / 79,49 = 12 850,20.

STP

Tämä funktio palauttaa resurssin tasapoiston yhdeltä kaudelta. Tasapoistomenetelmää käytettäessä poistot ovat yhtä suuret kaikkina kausina.

Syntaksi

STP(kustannus; loppuarvo; käyttöaika)

Kustannus määrittää resurssin alkukustannukset.

Loppuarvo on resurssin lopullinen arvo, kun kaikki poistot on tehty.

Käyttöaika on resurssin kustannusten poistokausien määrä.

Esimerkki

50 000 valuuttayksikön arvoiset Lotus Symphony -laitteistojen poistot tehdään seitsemän vuoden aikana. Poistojen jälkeinen resurssin loppuarvo on 3 500.

=STP(50000;3,500;84) palauttaa arvon 553,57. Lotus Symphony -laitteiden tasapoistoerä on siis 553,57.

KESTO_MUUNN

Tämä funktio laskee kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan Macauley-keston vuosina.

Syntaksi

KESTO_MUUNN(lunastus; erääntyminen; kiinteä_korko; tuotto; maksut; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Kiinteä_korko on vuosittainen nimelliskorko (kiinteä korko).

Tuotto on joukkovelkakirjan vuosituotto.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 4. KESTO_MUUNN-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 1.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 1.1.2006. Nimelliskorko on 8 % ja tuotto 9 %. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan sijoitusajan päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KESTO_MUUNN("2001-01-01"; "2006-01-01"; 0,08; 0,09; 2; 3) palauttaa arvon 4,02 vuotta.

NNA

Tämä funktio palauttaa sijoituksen nykyisen arvon, joka lasketaan säännöllisten maksujen ja alennusprosentin perusteella. Saat nettonykyarvon vähentämällä palautetusta arvosta projektin kustannukset (kassavirran alkuhetkellä).

Syntaksi

NNA(korko; arvo_1; arvo_2;...)

Korko on kauden diskonttokorko.

Arvo_1;... on enintään 30:n panoja tai ottoja kuvaavan arvon luettelo.

Esimerkki

Seuraavan funktion avulla voit laskea sijoituksen nettonykyarvon, kun maksetut summat ovat olleet 10, 20 sekä 30 ja diskonttokorko on 8,75 prosenttia. Alkuhetkellä maksetut kustannukset olivat -40.

=NNA(8,75%;10;20;30) palauttaa arvon 49,43. Nettonykyarvo on palautettu arvo, josta vähennetään alkukustannus 40, eli 9,43.

KORKO_VUOSI

Tämä funktio laskee vuosittaisen nimelliskoron todellisen koron ja vuoden maksukausien määrän perusteella.

Syntaksi

KORKO_VUOSI(todellinen_korko;n_vuodessa)

Todellinen_korko on sisäinen korkokanta.

N_vuodessa on korkomaksujen määrä vuodessa.

Esimerkki

Seuraavan funktion avulla voit laskea nimelliskoron, kun todellinen korko on 13,5 % ja vuodessa on 12 maksuerää:

=KORKO_VUOSI(13,5%;12) palauttaa arvon 12,73 %. Vuosittainen nimelliskorko on siis 12,73 %.

KORKO_VUOSI_ADD

Tämä funktio laskee vuosittaisen nimelliskoron todellisen koron ja korkomaksujen määrän perusteella.

Huomautuskuvake Funktiot, joiden nimet päättyvät merkkijonoon _ADD, palauttavat samat tulokset kuin vastaavat Microsoft Excel -funktiot. Käyttämällä funktioita ilman _ADD-päätettä saat kansainvälisiin standardeihin perustuvat tulokset. Funktio VIIKKO_NRO esimerkiksi laskee tietyn päivämäärän viikkonumeron kansainvälisen ISO 6801 -standardin perusteella, kun taas funktio VIIKKO_NRO_ADD palauttaa saman viikkonumeron kuin Microsoft Excel.

Syntaksi

KORKO_VUOSI_ADD(todellinen_korko;n_kautta_vuodessa)

Todellinen_korko on todellinen vuosittainen korkoprosentti.

N_vuodessa on korkomaksujen määrä vuodessa.

Esimerkki

Seuraavan funktion avulla voit laskea nimelliskoron, kun todellinen korko on 5,3543 % ja maksut suoritetaan neljä kertaa vuodessa.

VUOSI_ADD(5,3543%; 4) palauttaa arvon 0,0525 eli 5,25 %.

VALUUTTA_MURTO

Tämä funktio muuntaa desimaalilukuna annetun summan sekaluvuksi.

Syntaksi

VALUUTTA_MURTO(valuutta_desimaaleina; jakaja)

Valuutta_desimaaleina on desimaaliluku.

Jakaja on murtoluvun nimittäjänä käytettävä kokonaisluku.

Esimerkki

=VALUUTTA_MURTO(1,125;16) palauttaa arvon kuudestoistaosina. Funktio muuntaa arvon 1,02 murtoluvuksi 1 2/16.

=VALUUTTA_MURTO(1,125;8) palauttaa arvon kahdeksasosina. Funktio muuntaa arvon 1,125 sekaluvuksi 1 1/8.

VALUUTTA_DES

Tämä funktio muuntaa syötetyn sekaluvun desimaaliluvuksi.

Syntaksi

VALUUTTA_MURTO(valuutta_murtolukuna;jakaja)

Valuutta_murtolukuna on murto- tai sekaluku.

Jakaja on murtoluvun nimittäjänä käytettävä kokonaisluku.

Esimerkki

=VALUUTTA_DES(1,02;16) käsittelee syötetyn luvun 1,02 sekalukuna 1 2/16. Funktio muuntaa arvon desimaaliluvuksi 1,125.

=VALUUTTA_DES(1.1;8) käsittelee syötetyn luvun sekalukuna 1 1/8. Funktio muuntaa arvon desimaaliluvuksi 1,125.

MSISÄINEN

Tämä funktio laskee sijoitusten sisäisen mukautetun tuottoprosentin.

Syntaksi

MSISÄINEN(arvot; sijoitus; uudelleensijoituskorko)

Arvot on taulukko tai soluviite alueeseen, joka sisältää maksutiedot.

Sijoitus on sijoitusten korkokanta (taulukon negatiiviset arvot).

Uudelleensijoituskorko on uudelleensijoitusten korkokanta (taulukon positiiviset arvot).

Esimerkki

Jos solualueen solut ja niiden arvot ovat A1 = -5, A2 = 10, A3 = 15 ja A4 = 8 ja sijoituksen arvo on 0,5 ja uudelleensijoitusten korkokanta 0,1, tämä funktio palauttaa tuloksen 94,16 %.

TUOTTO

Tämä funktio laskee joukkovelkakirjan tuoton.

Syntaksi

TUOTTO(lunastus; erääntyminen; korko; hinta; lunastusarvo; maksut; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Korko on vuosittainen korkoprosentti.

Hinta on joukkovelkakirjan ostohinta nimellisarvon sataa yksikköä kohti.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 5. TUOTTO-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat joukkovelkakirjan 15.2.1999. Se erääntyy 15.11.2007. Korko on 5,75 %. Hinta on 95,04287 yksikköä nimellisarvon sataa yksikköä kohti. Lunastusarvo on 100. Korko maksetaan puolivuosittain (maksuja on kaksi), ja laskennassa käytettävä kantaluku on 0. Voit laskea tuoton seuraavasti:

=TUOTTO("1999-02-15"; "2007-11-15"; 0,0575; 95,04287; 100; 2; 0) palauttaa arvon 0,065 eli 6,50 prosenttia.

TUOTTO_DISK

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan tuoton, jolle ei makseta korkoa.

Syntaksi

TUOTTO_DISK(lunastus; erääntyminen; hinta; lunastusarvo; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Hinta on joukkovelkakirjan ostohinta nimellisarvon sataa yksikköä kohti.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 6. TUOTTO_DISK-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat korkoa tuottamattoman joukkovelkakirjan 15.2.1999. Se erääntyy 1.3.1999. Hinta on 99,795 yksikköä nimellisarvon sataa yksikköä kohti. Lunastusarvo on 100. Laskennassa käytettävä kantaluku on 2. Voit laskea tuoton seuraavasti:

=TUOTTO_DISK("1999-02-15"; "1999-03-01"; 99,795; 100; 2) palauttaa arvon 0,052823 eli 5,2823 prosenttia.

TUOTTO_ERÄP

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan vuosituoton, jonka korko maksetaan erääntymispäivänä.

Syntaksi

TUOTTO_ERÄP(lunastus; erääntyminen; julkistus; korko; hinta; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Julkistus on joukkovelkakirjan julkistamispäivä.

Korko on joukkovelkakirjan julkaisupäivän mukainen korko.

Hinta on joukkovelkakirjan ostohinta nimellisarvon sataa yksikköä kohti.

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 7. TUOTTO_ERÄP-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat joukkovelkakirjan 15.3.1999. Se erääntyy 3.11.1999. Joukkovelkakirjan julkaisupäivämäärä on 8.11.1998. Korko on 6,25 % ja hinta 100,0123. Laskennassa käytettävä kantaluku on 0. Voit laskea tuoton seuraavasti:

=TUOTTO_ERÄP("1999-03-15"; "1999-11-03"; "1998-11-08"; 0,0625; 100,0123; 0) palauttaa arvon 0,060954 eli 6,0954 prosenttia.

MAKSU

Tämä funktio palauttaa kiinteäkorkoisen annuiteetin maksuerän suuruuden.

Syntaksi

MAKSU(korko; njakso; nykyarvo; tuleva_arvo; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Njakso on annuiteetin maksukausien määrä.

Nykyarvo on suoritusten nykyinen kassa-arvo.

Tuleva_arvo on valinnainen parametri, joka määrittää viimeisen maksun jälkeen saavutettavan arvon.

Laji on valinnainen parametri, joka määrittää kausimaksujen eräpäivän. Jos tämä arvo on 1, maksut suoritetaan kausien alussa, ja jos arvo on 0, maksut suoritetaan kausien lopussa.

Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.

Esimerkki

Seuraavan funktion avulla voit laskea maksuerän suuruuden, kun vuosikorko on 1,99 %, maksuaika on kolme vuotta ja pääoma on 25 000. Koska maksut suoritetaan kuukausittain, maksukausia on 36 ja maksukausikohtainen korko on 1,99 % / 12.

MAKSU(1,99%/12;36;25000) palauttaa arvon -715,96. Kuukausittainen maksuerä on siis 715,96.

TTBILLEQ

Tämä funktio laskee obligaation vuosituoton (). Obligaatio ostetaan lunastuspäivänä ja myydään nimellisarvoisena erääntymispäivänä, jonka on oltava samana vuonna kuin lunastuspäivä. Diskontto vähennetään ostohinnasta.

Syntaksi

TTBILLEQ(lunastus;erääntyminen;diskontto)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Diskontto on joukkovelkakirjan diskonttokorko.

Esimerkki

Obligaation lunastuspäivä on 31.3.1999, ja sen erääntymispäivä on 1.6.1999. Diskonttokorko on 9,14 %.

Voit laskea tällaisen obligaation tuoton seuraavasti:

=TTBILLEQ("1999-03-31";"1999-06-01"; 0,0914) palauttaa arvon 0,094151 eli 9,4151 %.

OBLIG_HINTA

Tämä funktio laskee obligaation hinnan sataa yksikkö kohtia.

Syntaksi

OBLIG_HINTA(lunastus;erääntyminen;diskontto)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Diskontto on joukkovelkakirjan diskonttokorko.

Esimerkki

Obligaation lunastuspäivä on 31.3.1999, ja sen erääntymispäivä on 1.6.1999. Diskonttokorko on 9 %.

Voit laskea tällaisen obligaation hinnan seuraavasti:

=OBLIG_HINTA("1999-03-31";"1999-06-01"; 0,09) palauttaa arvon 98,45.

OBLIG_TUOTTO

Tämä funktio laskee obligaation tuoton.

Syntaksi

OBLIG_TUOTTO(lunastus;erääntyminen;hinta)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Hinta on obligaation ostohinta nimellisarvon sataa yksikköä kohti.

Esimerkki

Obligaation lunastuspäivä on 31.3.1999, ja sen erääntymispäivä on 1.6.1999. Hinta on 98,45.

Voit laskea tällaisen obligaation tuoton seuraavasti:

=OBLIG_TUOTTO("1999-03-31";"1999-06-01"; 98,45) palauttaa arvon 0,091417 eli 9,1417 %.

Rahoitusfunktiot 1

Rahoitusfunktiot 3


Palautetta tuotteesta | Lisäohjeet | Tavaramerkit