IBM Lotus Symphony
|
Tämä funktio laskee arvonalennuksen tiettynä ajankohtana alenevan kuoletuksen mukaan. Toisin kuin AMORLINC-funktiossa, tässä funktiossa käytettävä kuoletuskerroin ei määräydy kuoletusajan mukaan.
AMORDEGRC(kustannus; hankintapäivä; ensimmäinen_kausi; loppuarvo; kausi; korko; peruste)
Kustannus on resurssin hankintakustannukset.
Hankintapäivä on resurssin hankintapäivä.
Ensimmäinen_kausi on ensimmäisen poistokauden päättymispäivä.
Loppuarvo on pääomaresurssin loppuarvo, kun kaikki poistot on tehty.
Kausi on laskettava kausi.
Korko on poistokerroin.
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Tämä funktio laskee arvonalennuksen tiettynä ajankohtana tasaisen kuoletuksen mukaan. Jos pääomaresurssi ostetaan laskentakauden aikana, poisto lasketaan suhteellisesti.
AMORLINC(kustannus; hankintapäivä; ensimmäinen_kausi; loppuarvo; kausi; korko; peruste)
Kustannus tarkoittaa hankintakustannuksia.
Hankintapäivä on resurssin hankintapäivä.
Ensimmäinen_kausi on ensimmäisen poistokauden päättymispäivä.
Loppuarvo on pääomaresurssin loppuarvo, kun kaikki poistot on tehty.
Kausi on laskettava kausi.
Korko on poistokerroin.
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Tämä funktio laskee tasaisen maksuvälin joukkovelkakirjan kertyneen koron.
KERTYNYT_KORKO(Julkistus; Ensimmäinen korko; Lunastus; Korko; Nimellisarvo; Maksut; Peruste)
Julkistus on joukkovelkakirjan julkistamispäivä.
Ensimmäinen korko on joukkovelkakirjan ensimmäisen koron maksupäivä.
Lunastus on päivämäärä, johon asti korkoa kertyy.
Korko on vuosittainen nimelliskorko (kiinteä korko).
Nimellisarvo on joukkovelkakirjan nimellisarvo.
Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Oletetaan, että joukkovelkakirja julkaistaan 28.2.2001. Ensimmäinen koron maksupäivä on 31.8.2001. Lunastuspäivä on on 1.5.2001. Korko on 10 % (0,1) ja nimellisarvo 1 000. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Kantaluku on 0 (amerikkalainen menetelmä). Miten paljon korkoa kertynyt?
=KERTYNYT_KORKO("2.28.2001";"8.31.2001";"5.1.2001";0.1;1000;2;0) palauttaa arvon 16,94444.
Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan koron, jonka korko maksetaan kertamaksuna joukkovelkakirjan lunastuspäivänä.
KERTYNYT_KORKO_LOPUSSA(Julkistus; Lunastus; Korko; Nimellisarvo; Peruste)
Julkistus on joukkovelkakirjan julkistamispäivä.
Lunastus on päivämäärä, johon asti korkoa kertyy.
Korko on vuosittainen nimelliskorko (kiinteä korko).
Nimellisarvo on joukkovelkakirjan nimellisarvo.
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Oletetaan, että joukkovelkakirja julkaistaan 1.4.2001. Sen lunastuspäivä on 15.6.2001. Korko on 10 % (0,1) ja nimellisarvo 1 000. Päivittäisen tai vuosittaisen laskennan kantaluku on 3 (päivittäinen saldo). Miten paljon korkoa kertynyt?
=KERTYNYT_KORKO_LOPUSSA("4.1.2001";"6.15.2001";0.1;1000;3) palauttaa arvon 20,54795.
Tämä funktio laskee kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan tuoton määritettynä ajankohtana.
SAATU_HINTA("Lunastus"; "Erääntyminen"; Sijoitus; Diskontto; Peruste)
Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.
Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).
Sijoitus on sijoitettu summa.
Diskontto on joukkovelkakirjan diskonttokorko.
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Oletetaan, että joukkovelkakirjan lunastuspäivä on 15.2.1999 ja erääntymispäivä 15.5.1999, sijoitettu summa on 1 000 ja diskonttokorko on 5,75 %. Kantaluku on 2 (päivittäinen korko/360).
Voit laskea erääntymispäivänä maksetun summan seuraavan funktion avulla:
=SAATU_HINTA("2.15.99";"5.15.99";1000;0.0575;2) palauttaa arvon 1014,420266.
Tämä funktio laskee sijoituksen nykyisen arvon säännöllisten maksujen mukaisesti.
Funktion avulla voit laskea, kuinka paljon kiinteäkorkoiseen sijoitukseen on sijoitettava, jotta se tuottaa tietyn summan määritettynä aikana. Voit lisäksi määrittää, kuinka paljon rahaa on oltava tietyn ajan kuluttua ja maksetaanko summa kunkin kauden alussa vai lopussa.
Voit syöttää nämä arvot numeroina, lausekkeina tai viitteinä. Vuodessa maksetaan esimerkiksi 8 prosentin korko, mutta haluat käyttää jaksona kuukautta. Syötä tällöin 8%/12 kohdan Korko alle. Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelma laskee oikean kertoimen automaattisesti.
NA(korko; njakso; maksu; tuleva-arvo; laji
Korko on kausittainen korko.
Njakso on maksukausien kokonaismäärä.
Maksu on kuukausittain maksettava vakiosumma.
Tuleva_arvo on valinnainen parametri, joka määrittää sijoituksen tulevan arvon viimeisen maksun jälkeen.
Laji on valinnainen parametri, joka määrittää maksujen eräpäivän. Arvo 1 tarkoittaa, että maksu suoritetaan kauden alussa, ja arvo 0 (oletusarvo), että maksu suoritetaan kauden lopussa.
Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.
Oletetaan, että haluat tehdä sijoituksen, josta maksetaan kuukausittain 500 yksikköä ja jonka vuosikorko on 8 %. Maksukausi on 48 kuukautta ja maksukauden loputtua haluat maksamattoman summan olevan 20 000.
Funktio NA(8%/12;48;500;20000) tuottaa arvon -35 019,37. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden ehtojen mukaiseen sijoitukseen on panostettava 35 019,37 yksikköä haluttaessa pääomapalautusta 500 yksikköä kuukaudessa 48 kuukauden ajan niin, että loppusijoitus on 20 000 yksikköä. Sijoituksesta palautuva summa on yhteensä 48 x 500 + 20 000 = 44 000 yksikköä. Tämän summan ja sijoitetun 35 000 yksikön välinen erotus on sijoituksen korkotuotto.
Käyttämällä kaavan parametreina arvojen sijasta viitteitä voit laskea haluamasi skenaarion. Muista kuitenkin, että vakioihin tehtävien viitteiden on oltava tarkkoja. Esimerkkejä tällaisesta käyttötavasta on poistofunktioiden kuvauksissa.
Tämä funktio palauttaa aritmeettisesti alenevan poiston nopeuden.
Tämän funktion avulla voit laskea objektin poistosumman tiettynä kautena koko objektin poistokaudelta. Aritmeettisesti alenevassa poistossa poistoerien suuruus alenee peräkkäisinä kausina kiinteän arvon mukaisesti.
VUOSIPOISTO(kustannus;loppuarvo;käyttöaika;kausi)
Kustannus määrittää resurssin alkukustannukset.
Loppuarvo on resurssin lopullinen arvo kaikkien poistojen jälkeen.
Käyttöaika on aika, jona resurssista tehdään poistoja.
Kausi on se kausi, jonka poiston suuruus lasketaan.
Oletetaan, että 50 000 yksikön hintaisen videojärjestelmän poistoaika on viisi vuotta. Järjestelmän loppuarvo on 10 000 yksikköä. Voit laskea ensimmäisen vuoden poistojen suuruuden seuraavalla funktiolla:
Funktio VUOSIPOISTO(50000;10000;5;1) tuottaa arvon 13 333,33. Ensimmäisen vuoden poistot ovat 13 333,33 yksikköä.
Parhaan kuvan poistonopeudesta saa luomalla poistotaulukon. Syöttämällä Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman erilaisia poistokaavoja vierekkäin, huomaat, mikä poistokaava on sopivin. Voit luoda tällaisen taulukon seuraavasti:
A | B | C | D | E | |
---|---|---|---|---|---|
1 | Aloitushinta | Loppuarvo | Käyttöaika | Ajanjakso | Vuosipoisto |
2 | 50 000 | 10 000 | 5 | 1 | 13 333,33 |
3 | 2 | 10 666,67 | |||
4 | 3 | 8 000,00 | |||
5 | 4 | 5 333,33 | |||
6 | 5 | 2 666,67 | |||
7 | 6 | 0,00 | |||
8 | 7 | ||||
9 | 8 | ||||
10 | 9 | ||||
11 | 10 | ||||
12 | |||||
13 | >0 | Yhteensä | 40 000,00 |
Solussa E2 on seuraava kaava:
=VUOSIPOISTO($A$2;$B$2;$C$2;D2)
Sama kaava toistuu sarakkeen E soluissa soluun E11 asti (valitse solu E2 ja vedä sen oikeaa alakulmaa alaspäin hiirellä).
Solussa E13 on kaava, jonka avulla voit tarkistaa poistojen kokonaissumman. Kaavassa on SUMMA_JOS-funktio, koska solualueen E8:E11 negatiivisia arvoja ei haluta mukaan laskutoimitukseen. Solussa A13 on kaavan ehto, >0. Solussa E13 on seuraava kaava:
=SUMMA_JOS(E2:E11;A13)
Nyt voit verrata poistoja esimerkiksi muuttamalla käyttöajaksi 10 vuotta tai loppuarvoksi 1 tai muuttamalla aloitushintaa.
Tämä funktio laskee joukkovelkakirjan diskonttokoron.
DISKONTTOKORKO("Lunastus"; "Erääntyminen"; Hinta; Lunastusarvo; Peruste)
Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.
Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).
Hinta on joukkovelkakirjan hinta sen 100 yksikön nimellisarvoa kohti.
Lunastusarvo on joukkovelkakirjan lunastusarvo sen 100 yksikön nimellisarvoa kohti.
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Joukkovelkakirjan ostohinta on 97 ja lunastusarvo 100. Voit laskea diskonttokoron suuruuden päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:
Funktio DISKONTTOKORKO("1.25.2001";"11.15.2001";97;100;3) palauttaa arvon 0,03840 eli 3,84 prosenttia.
Tämä funktio laskee kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan sijoitusajan vuosina.
![]() |
Funktiot, joiden nimet päättyvät merkkijonoon _ADD, palauttavat samat tulokset kuin vastaavat Microsoft Excel -funktiot. Käyttämällä funktioita ilman _ADD-päätettä saat kansainvälisiin standardeihin perustuvat tulokset. Funktio VIIKKO_NRO esimerkiksi laskee tietyn päivämäärän viikkonumeron kansainvälisen ISO 6801 -standardin perusteella, kun taas funktio VIIKKO_NRO_ADD palauttaa saman viikkonumeron kuin Microsoft Excel. |
KESTO_ADD("Lunastus"; "Erääntyminen"; Kiinteä korko; Tuotto; Maksut; Peruste)
Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.
Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).
Kiinteä korko on kiinteä vuosikorko (nimelliskorko).
Tuotto on joukkovelkakirjan vuosituotto.
Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).
Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.
Kantaluku | Laskentatapa |
---|---|
0 tai ei mitään | Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
1 | Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan |
2 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää |
3 | Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää |
4 | Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää |
Ostat 1.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 1.1.2006. Joukkovelkakirjan kiinteä korko on 8 % ja tuotto 9 %. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan sijoitusajan päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:
=KESTO_ADD("1.1.2001";"1.1.2006";0.08;0.09;2;3)
Tämä funktio laskee nimelliskorkoa vastaavan nettovuosikoron.
Nimelliskorko tarkoittaa laskentakauden lopussa maksettavaa korkoa. Todellinen korko nousee kunkin maksun myötä, sillä yleensä korko maksetaan erissä (esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain) ennen laskentakauden loppua.
TODELLINEN(Nim;K)
Nim on nimelliskorko.
K on korkomaksujen määrä vuodessa.
Jos nimelliskorko on 9,75 % vuodessa ja korko maksetaan neljä kertaa vuodessa, voit laskea todellisen vuosikoron seuraavasti:
TODELLINEN(9,75%;4) tuottaa tuloksen 10,11 %, joka on todellinen vuosikorko.
Tämä funktio laskee todellisen vuosikoron nimelliskoron ja korkomaksujen määrän perusteella.
![]() |
Funktiot, joiden nimet päättyvät merkkijonoon _ADD, palauttavat samat tulokset kuin vastaavat Microsoft Excel -funktiot. Käyttämällä funktioita ilman _ADD-päätettä saat kansainvälisiin standardeihin perustuvat tulokset. Funktio VIIKKO_NRO esimerkiksi laskee tietyn päivämäärän viikkonumeron kansainvälisen ISO 6801 -standardin perusteella, kun taas funktio VIIKKO_NRO_ADD palauttaa saman viikkonumeron kuin Microsoft Excel. |
TODELLINEN_ADD(nimelliskorko;n_kautta_vuodessa)
Nimelliskorko on vuosittainen nimelliskorko.
N_kautta_vuodessa on korkomaksujen määrä vuodessa.
Jos nimelliskorko on 5,25 % vuodessa ja korko maksetaan neljännesvuosittain, voit laskea todellisen koron seuraavasti:
Funktio TODELLINEN_ADD(0.0525;4) palauttaa tuloksen 0,053543 eli 5,3534 %.
Tämä funktio laskee resurssin poiston tietyltä kaudelta aritmeettisen jäännösarvopoiston mukaisesti.
Käytä tätä poistotapaa, kun resurssin arvo alenee aluksi enemmän kuin tasapoistossa. Tässä poistotavassa poistoerien suuruus alenee ajan kuluessa ja tämä tapa sopii sellaisille resursseille, joiden arvo alenee huomattavasti heti oston jälkeen (esimerkiksi autot ja tietokoneet). Tätä poistotapaa käytettäessä resurssin kirjanpitoarvo ei laske koskaan nollaan.
DDB-poisto(kustannus; loppuarvo; käyttöaika; kausi; kerroin)
Kustannus määrittää resurssin alkukustannukset.
Loppuarvo on resurssin lopullinen arvo, kun kaikki poistot on tehty.
Käyttöaika määrittää, kuinka monta kautta resurssista tehdään poistoja.
Kausi määrittää kausien pituuden. Määritä pituus samana aikayksikkönä kuin käyttöaika.
Kerroin on valinnainen parametri, joka määrittää poistojen alenemiskertoimen. Jos et määritä tätä parametria, funktio käyttää oletusarvoa 2.
Hankit 75 000 yksikön hintaisen tietokonejärjestelmän, jonka poistat viiden vuoden aikana. Poistojen jälkeinen resurssin arvo on 1. Poistokerroin on 2.
Funktio DDB-poisto(75000;1;60;12;2) palauttaa arvon 1 721,81. Jäännöseräpoistomenetelmän mukainen ensimmäisen kuukauden poisto on siis 1 721,81.
Tämä funktio laskee resurssin poiston tietyltä kaudelta amerikkalaisen DB-poistomenetelmän mukaisesti.
Käytä tätä poistomenetelmää, jos poistoerät ovat suuremmat resurssin käyttöajan alussa kuin lopussa (toisin kuin tasapoistoissa). Kunkin poistoerän suuruus alenee jo tehtyjen poistojen mukaisesti.
DB-poisto(kustannus; loppuarvo; käyttöaika; kausi; kuukausi)
Kustannus määrittää resurssin alkukustannukset.
Loppuarvo on resurssin lopullinen arvo, kun kaikki poistot on tehty.
Käyttöaika on aika, jona resurssista tehdään poistoja.
Kausi määrittää kausien pituuden. Määritä pituus samana aikayksikkönä kuin käyttöaika.
Kuukausi on valinnainen parametri, joka määrittää ensimmäisen poistovuoden kuukausien määrän. Jos et määritä tätä parametria, funktio käyttää oletusarvoa 12.
Hankit 25 000 yksikön hintaisen tietokonejärjestelmän, jonka poistat kolmen vuoden aikana. Järjestelmän loppuarvo on 1 000 yksikköä. Poistot tehdään 30 päivän jaksoissa.
Funktio DB-poisto(25000;1000;36;1;6) palauttaa arvon 1 075,00
DB-poistomenetelmän mukainen tietokonejärjestelmän ensimmäinen poisto on 1 075.
Tämä funktio laskee sijoituksen sisäisen koron. Arvot vastaavat maksuvirtaa säännöllisinä aikaväleinä ja vähintään yhden arvon on oltava negatiivinen (maksu) ja yhden positiivinen (tulo).
SISÄINEN_KORKO(arvot;arvio)
Arvot on arvot sisältävä matriisitaulukko.
Arvio on valinnainen parametri, joka määrittää arvioidun arvon. Funktio laskee sisäinen koron iteratiivisesti. Jos arvoja on vähän, määritä myös arvio, jotta iteraatiolaskenta toimii.
Jos soluissa on arvot A1= -10000, A2= 3500, A3= 7600 ja A4= 1000, kaava =SISÄINEN_KORKO(A1:A4) tuottaa tuloksen 80,24 %.
Tämä funktio laskee kiinteitä maksueriä vastaavan koron.
MAKSUERÄ(korko; kausi; kausia_yhteensä; sijoitus)
Korko on kausikohtainen korko.
Kausi on laskettavan jakson maksuerien määrä.
Kausia_yhteensä on maksuerien kokonaismäärä.
Sijoitus on pääoman suuruus.
120 000 yksikön suuruisen lainan maksuaika. Laina maksetaan kuukausittaisina tasaerinä ja lainan vuosikorko on 12 % ensimmäisen 1,5 vuoden jälkeen.
Funktio MAKSUERÄ(1%;18;24;120000) tuottaa tuloksen -300. Kuukausittainen korko 1,5 vuoden jälkeen on 300 yksikköä.