IBM Lotus Symphony


Rahoitusfunktiot 3

PARITON_ENS_NIMELLISARVO

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan hinnan nimellisarvon 100:aa yksikköä kohti, jonka ensimmäinen koronmaksupäivä on normaalista poikkeava.

Syntaksi

PARITON_ENS_NIMELLISARVO(Lunastus; Erääntyminen; Julkistus; Ensimmäinen kiinteä korko; Korko; Tuotto; Lunastusarvo; Maksut; Peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Julkistus on joukkovelkakirjan julkistamispäivä.

Ensimmäinen kiinteä korko on joukkovelkakirjan ensimmäisen koron maksupäivä.

Korko on vuosittainen korkoprosentti.

Tuotto on joukkovelkakirjan vuosituotto.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 1. PARITON_ENS_NIMELLISARVO-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

PARITON_ENS_TUOTTO

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan tuoton, jonka ensimmäinen koronmaksupäivä on normaalista poikkeava.

Syntaksi

PARITON_ENS_TUOTTO(Lunastus; Erääntyminen; Julkistus; Ensimmäinen kiinteä korko; Korko; Hinta; Lunastusarvo; Maksut; Peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Julkistus on joukkovelkakirjan julkistamispäivä.

Ensimmäinen kiinteä korko on joukkovelkakirjan ensimmäinen koronmaksukausi.

Korko on vuosittainen korkoprosentti.

Hinta on joukkovelkakirjan hinta.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 2. PARITON_ENS_TUOTTO-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

PARITON_VIIM_NIMELLISARVO

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan hinnan nimellisarvon 100:aa yksikköä kohti, jonka viimeinen koronmaksupäivä on normaalista poikkeava.

Syntaksi

PARITON_VIIM_NIMELLISARVO(lunastus; erääntyminen; viimeinen_korko; korko; tuotto; lunastusarvo; maksut; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Viimeinen_korko on joukkovelkakirjan viimeisen koron maksupäivä.

Korko on vuosittainen korkoprosentti.

Tuotto on joukkovelkakirjan vuosituotto.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 3. PARITON_VIIM_NIMELLISARVO-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Joukkovelkakirja hankitaan 7.2.1999. Sen erääntymispäivä on 15.6.1999 ja viimeinen koronmaksupäivä 15.10.1998. Joukkovelkakirjan korko on 3,75 %, tuotto 4,05 % ja lunastusarvo 100. Korko maksetaan puolivuosittain.

Voit laskea tällaisen joukkovelkakirjan (viimeinen koronmaksupäivä on normaalista poikkeava), hinnan nimellisarvon 100:aa yksikköä kohti seuraavasti:

=PARITON_VIIM_NIMELLISARVO("1999-02-07";"1999-06-15";"1998-10-15"; 0,0375; 0,0405;100;2;0) palauttaa arvon 99,87829.

PARITON_VIIM_TUOTTO

Tämä funktio laskee sellaisen joukkovelkakirjan tuoton, jonka viimeinen koronmaksupäivä on normaalista poikkeava.

Syntaksi

PARITON_VIIM_TUOTTO(lunastus; erääntyminen; viimeinen_korko; korko; hinta; lunastusarvo; maksut; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Viimeinen_korko on joukkovelkakirjan viimeisen koron maksupäivä.

Korko on vuosittainen korkoprosentti.

Hinta on joukkovelkakirjan hinta.

Lunastusarvo on lunastusarvo 100 yksikön nimellisarvoa kohti.

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 4. PARITON_VIIM_TUOTTO-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Joukkovelkakirja hankitaan 20.4.1999. Sen erääntymispäivä on 15.6.1999 ja viimeinen koronmaksupäivä 15.10.1998. Joukkovelkakirjan korko on 3,75 %, hinta 99,875 ja lunastusarvo 100. Korko maksetaan puolivuosittain.

Voit laskea tällaisen joukkovelkakirjan (viimeinen koronmaksupäivä on normaalista poikkeava), tuoton seuraavasti:

=PARITON_VIIM_TUOTTO("1999-04-20";"1999-06-15"; "1998-10-15"; 0,0375; 99.875; 100;2;0) palauttaa arvon 0,044873 tai 4,4873 %.

VDB-POISTO

Tämä funktio laskee resurssin poiston määritetyllä kaudella tai kauden osalla käyttämällä muuttuvaa alenevan poiston menetelmää.

Syntaksi

VDB-POISTO(Kustannus; loppuarvo; käyttöaika; A; loppu; kerroin; laji)

Kustannus määrittää resurssin alkuarvon.

Loppuarvo on resurssin lopullinen arvo, kun kaikki poistot on tehty.

Käyttöaika määrittää, kuinka kauan resurssista tehdään poistoja.

A on poistojen kirjauksen aloitusaika. Määritä tämä arvo samana aikayksikkönä kuin käyttöaika.

Loppu määrittää poistojen lopetuksen.

Kerroin on valinnainen parametri, joka määrittää poistojen alenemiskertoimen. Jos tämän parametrin arvo on 2, funktio laskee poiston DDB-menetelmän mukaisesti.

Laji on valinnainen parametri. Arvo 1 tarkoittaa, että poistomenetelmä vaihdetaan tasapoistoiksi. Arvo 0 tarkoittaa, ettei poistomenetelmä muutu.

Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.

Esimerkki

Haluat selvittää alenevan poiston suuruuden tiettynä kautena. Resurssin hankintakustannukset ovat 35 000. Kun kaikki poistot on tehty, resurssin arvo on 7 500. Poistot tehdään kolmen vuoden aikana. Voit laskea 10 - 20 kuukautena tehtävien poistojen suuruuden seuraavasti:

=VDB-POISTO(35000;7500;36;10;20;2) palauttaa arvon 8603,80 eli kuukausina 10 - 20 tehtävien poistojen summa on 8 603,80.

SISÄINEN_KORKO_JAKSOTON

Tämä funktio laskee eri päivinä tehtyjen rahasuoritusten sisäisen korkokannan. Laskenta perustuu 365-päiväiseen vuoteen ja jättää karkauspäivän huomiotta.

Jos suoritukset tehdään säännöllisin väliajoin, voit käyttää SISÄINEN_KORKO-funktiota.

Syntaksi

SISÄINEN_KORKO_JAKSOTON(arvot;päivämäärät;arvio)

Arvot ja päivämäärät ovat sarja maksuja ja sarja niihin liittyviä päivämääräarvoja. Ensimmäinen päivämääräpari määrittää maksusuunnitelman aloituspäivän. Muiden päivämäärien on oltava ensimmäisen päivämäärän jälkeisiä päivämääriä, mutta niiden keskinäisellä järjestyksellä ei ole merkitystä. Vähintään yhden määritetyistä arvoista on oltava negatiivinen ja yhden positiivinen (maksu ja palautus).

Arvio on valinnainen parametri, joka on sisäisen korkokannan arviomääritys. Oletusarvo on 10 %.

Esimerkki

Seuraavassa esimerkissä lasketaan viiden maksun sisäinen korkokanta:

Taulukko 5. Esimerkki SISÄINEN_KORKO_JAKSOTON-laskutoimituksista
  A B C
1 1.1.2001 - 10000 Vastaanotettu
2 2.1.2001 2000 Talletettu
3 15.3.2001 2500  
4 12.5.2001 5000  
5 10.8.2001 1000  

=SISÄINEN_KORKO_JAKSOTON(B1:B5; A1:A5; 0,1) palauttaa arvon 0,1828.

NNA_JAKSOTON

Tämä funktio laskee eri päivinä tehtyjen rahasuoritusten nettonykyarvon. Laskenta perustuu 365-päiväiseen vuoteen ja jättää karkauspäivän huomiotta.

Jos suoritukset tehdään säännöllisin väliajoin, voit käyttää NNA-funktiota.

Syntaksi

NNA_JAKSOTON(korko;arvot;päivämäärät)

Korko on maksusuoritusten sisäinen korkokanta.

Arvot ja päivämäärät ovat sarja maksuja ja sarja niihin liittyviä päivämääräarvoja. Ensimmäinen päivämääräpari määrittää maksusuunnitelman aloituspäivän. Muiden päivämäärien on oltava ensimmäisen päivämäärän jälkeisiä päivämääriä, mutta niiden keskinäisellä järjestyksellä ei ole merkitystä. Vähintään yhden määritetyistä arvoista on oltava negatiivinen ja yhden positiivinen (maksu ja palautus).

Esimerkki

Voit laskea edellä kuvatun viiden maksun nettonykyarvon, kun nimellinen sisäinen korko on 6 %, seuraavasti:

=NNA_JAKSOTON(0,06;B1:B5;A1:A5) palauttaa arvon 323,02.

TUOTTOPROSENTTI

Tämä funktio laskee sijoituksen tuoton mukaisen tuottoprosentin.

Syntaksi

TUOTTOPROSENTTI(k;na;tuleva_arvo)

K on koron laskennassa käytettävä kausien määrä.

Na on sijoituksen nykyarvo. Arvo on kassa-arvo tai sitä vastaava arvo. On annettava positiivinen arvo; arvo ei saa olla 0 tai <0.

Tuleva_arvo on kassa-arvo, joka sijoituksen halutaan saavuttavan.

Esimerkki

Oletetaan, että sijoitat 7 500 neljän vuoden ajaksi. Neljän vuoden päästä sijoituksen arvo on 10 000.

TUOTTOPROSENTTI(4;7500;10000) palauttaa arvon 7,46 (%).

7 500:n arvoisen sijoituksen arvo nousu 10 000:een edellyttää siis 7,46 prosentin korkokantaa.

KORKO

Tämä funktio laskee annuiteetin kausittaisen korkokannan.

Syntaksi

KORKO(njakso; maksu; na; tuleva_arvo; laji; arvio)

Njakso on maksukausien määrä (maksuaika).

Maksu on kunakin maksukautena suoritettava kiinteä maksu (annuiteetti).

Na on suoritusten kassa-arvo.

Tuleva_arvo on valinnainen parametri, joka määrittää viimeisen maksun jälkeen saavutettavan arvon.

Laji on valinnainen parametri, joka määrittää, suoritetaanko maksu maksukauden alussa vai lopussa.

Arvio on valinnainen parametri, joka määrittää iteratiivisesti lasketun korkoarvion.

Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.

Esimerkki

Seuraavan funktion avulla voit laskea korkokannan, kun suorituskausia on kolme, kun suoritusten arvo on 10 ja nykyinen arvo on 900:

KORKO(3;10;900) palauttaa arvon -121 %, eli korkokanta on 121 %.

KORKO_ARVOPAPERI

Tämä funktio laskee eri hinnalla ostetun ja myydyn joukkovelkakirjan (tai vastaavan arvopaperin) tuottokoron. Korkomaksuja ei huomioida.

Syntaksi

KORKO_ARVOPAPERI(lunastus; erääntyminen; sijoitus; lunastusarvo; peruste)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan myyntipäivä.

Sijoitus on ostohinta.

Lunastusarvo on myyntihinta.

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 6. KORKO_ARVOPAPERI-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat maalauksen 15.1.1990 miljoonalla ja myyt sen 5.5.2002 kahdella miljoonalla. Voit laskea sijoituksen vuosikoron seuraavasti (kantaluku on 3 eli laskenta tehdään päivän tarkkuudella):

=KORKO_ARVOPAPERI("1990-01-15"; "2002-05-05"; 1000000; 2000000; 3) palauttaa arvon 8,12 %.

KORKOPÄIVÄ_SEURAAVA

Tämä funktio palauttaa lunastuspäivän jälkeisen seuraavan koronmaksupäivän. Muotoile tämän funktion tulos päivämäärämuotoon.

Syntaksi

KORKOPÄIVÄ_SEURAAVA(lunastus;erääntyminen;maksut;kantaluku)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 7. KORKOPÄIVÄ_SEURAAVA-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan seuraavan koronmaksupäivän päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KORKOPÄIVÄ_SEURAAVA("2001-01-25"; "2001-11-15"; 2; 3) palauttaa arvon 2001-05-15.

KORKOPÄIVÄT

Tämä funktio palauttaa lunastuspäivää vastaavan koronmaksukauden päivien määrän.

Syntaksi

KORKOPÄIVÄT(lunastus;erääntyminen;maksut;kantaluku)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 8. KORKOPÄIVÄT-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan lunastuspäivää vastaavan koronmaksukauden päivien lukumäärän päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KORKOPÄIVÄT("2001-01-25"; "2001-11-15"; 2; 3) palauttaa arvon 181.

KORKOPÄIVÄT_SEURAAVA

Tämä funktio palauttaa lunastuspäivän ja sen jälkeisen seuraavan koronmaksupäivän välisten päivien määrän.

Syntaksi

KORKOPÄIVÄT_SEURAAVA(lunastus;erääntyminen;maksut;kantaluku)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 9. KORKOPÄIVÄT_SEURAAVA-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan lunastuspäivän ja sen jälkeisen seuraavan koronmaksupäivän välisten päivien lukumäärän päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KORKOPÄIVÄT_SEURAAVA("2001-01-25"; "2001-11-15"; 2; 3) palauttaa arvon 110.

KORKOPÄIVÄT_ALUSTA

Tämä funktio palauttaa ensimmäisen koronmaksupäivän ja erääntymispäivän välisten päivien määrän.

Syntaksi

KORKOPÄIVÄT_ALUSTA(lunastus;erääntyminen;maksut;kantaluku)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 10. KORKOPÄIVÄT_ALUSTA-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea joukkovelkakirjan hallussapitoajan päivinä päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KORKOPÄIVÄT_ALUSTA("2001-01-25"; "2001-11-15"; 2; 3) palauttaa arvon 71.

KORKOPÄIVÄ_EDELLINEN

Tämä funktio palauttaa lunastuspäivää edeltäneen koronmaksupäivän. Muotoile tämän funktion tulos päivämäärämuotoon.

Syntaksi

KORKOPÄIVÄ_EDELLINEN(lunastus;erääntyminen;maksut;kantaluku)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 11. KORKOPÄIVÄ_EDELLINEN-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea edellisen lunastuspäivää edeltäneen koronmaksupäivän päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KORKOPÄIVÄ_EDELLINEN("2001-01-25"; "2001-11-15"; 2; 3) palauttaa arvon 2000-15-11.

KORKOPÄIVÄ_JAKSOT

Tämä funktio palauttaa lunastuspäivän ja erääntymispäivän välisten koronmaksupäivien määrän.

Syntaksi

KORKOPÄIVÄ_JAKSOT(lunastus;erääntyminen;maksut;kantaluku)

Lunastus on joukkovelkakirjan ostopäivämäärä.

Erääntyminen on joukkovelkakirjan erääntymispäivä (lunastuspäivä).

Maksut määrittää vuosittaisten maksukausien määrän (1, 2 tai 4).

Peruste on valittu vaihtoehto, joka määrittää vuoden laskentatavan.

Taulukko 12. KORKOPÄIVÄ_JAKSOT-funktion laskenta-asetukset
Kantaluku Laskentatapa
0 tai ei mitään Yhdysvaltalainen NASD-menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää
1 Vuosien kuukausien ja kuukausien päivien määrä lasketaan tarkalleen kalenterin mukaan
2 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 360 päivää
3 Kuukausien päivien määrä lasketaan siten, että vuodessa lasketaan olevan 365 päivää
4 Eurooppalainen menetelmä, jossa vuodessa lasketaan olevan 12 kuukautta ja kussakin kuukaudessa 30 päivää

Esimerkki

Ostat 25.1.2001 joukkovelkakirjan, joka erääntyy 15.11.2001. Korko maksetaan puolivuosittain (eli maksuja on 2). Voit laskea koronmaksupäivien määrän päivittäisen saldolaskennan (kantaluku 3) avulla seuraavasti:

=KORKOPÄIVÄ_JAKSOT("2001-01-25"; "2001-11-15"; 2; 3) palauttaa arvon 2.

IPMT

Tämä funktio laskee vakiosummalla kerrytettävälle ja kiinteäkorkoiselle sijoitukselle kertyvän tuoton tiettynä ajanjaksona.

Syntaksi

IPMT(korko; kausi; njakso; na; tuleva_arvo; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Kausi on sen kausi, jonka korkotuoton haluat laskea. Jos lasket viimeisen kauden koron, tämä arvo on sama kuin njakso.

Njakso on annuiteetin maksukausien kokonaismäärä.

Na on suoritusten nykyinen kassa-arvo.

Tuleva_arvo on valinnainen parametri, joka määrittää maksukausien jälkeisen halutun arvon (tulevan arvon).

Laji määrittää kausimaksujen eräpäivän.

Esimerkki

Kertynyt nykyarvo on 15 000 ja kiinteä vuosikorko on 5 %. Maksuaika on seitsemän vuotta. Voit laskea viidennen vuoden koron suuruuden seuraavasti:

IPMT(5%;5;7;15000) palauttaa arvon -352,97 eli viidentenä vuonna (kautena) korkoa kertyy 352,97.

TULEVA_ARVO

Tämä funktio laskee sijoituksen tulevan arvon säännöllisen maksuohjelman ja kiinteän korkoprosentin mukaan.

Syntaksi

TULEVA_ARVO(korko; njakso; maksu; na; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Njakso on maksukausien kokonaismäärä.

Maksu on kausittain maksettava annuiteetti.

Na on valinnainen parametri, joka määrittää sijoituksen nykyisen kassa-arvon.

Laji on valinnainen parametri, joka määrittää, suoritetaanko maksut maksukausien alussa vai lopussa.

Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.

Esimerkki

Sijoituksen korko on 4 % ja maksukausi kaksi vuotta. Maksun suuruus on 750. Sijoituksen nykyarvo on 2 500. Voit laskea sijoituksen tulevan arvon seuraavasti:

TULEVA_ARVO(4%;2;750;2500) palauttaa arvon -4234,00. Sijoituksen tuleva arvo on 4 234.

TULEVA_ARVO_ERIKORKO

Tämä funktio laskee vaihtuvakorkoisen sijoituksen tulevan arvon.

Syntaksi

TULEVA_ARVO_ERIKORKO(pääoma;aikataulu)

Pääoma on alkupääoma.

Aikataulu on eri korkokausina maksettavien korkojen sarja (esimerkiksi viittaus korkotiedot sisältävään solualueeseen H3:H5 tai korkoluettelo, kuten esimerkissä).

Esimerkki

1 000 yksikön suuruinen summa on sijoitettu kolmeksi vuodeksi. Korko kolmena eri vuonna on 3 %, 4 % ja 5 %. Voit laskea sijoituksen arvon kolmen vuoden jälkeen seuraavasti:

=TULEVA_ARVO_ERIKORKO(1000;{0,03;0,04;0,05}) palauttaa arvon 1124,76.

NJAKSO

Tämä funktio palauttaa sijoituksen maksukausien määrän säännöllisten maksujen ja kiinteän koron mukaan.

Syntaksi

NJAKSO(korko; maksu; nykyarvo; tuleva_arvo; laji)

Korko on kausikohtainen korko.

Maksu on kausittain maksettava kiinteä annuiteetti.

Nykyarvo on suoritusten nykyinen kassa-arvo.

Tuleva_arvo on valinnainen parametri, joka määrittää viimeisen maksun jälkeen saavutettavan arvon.

Laji on valinnainen parametri, joka määrittää, suoritetaanko maksu maksukauden alussa vai lopussa.

Lotus Symphony Spreadsheets -ohjelman funktioissa valinnaisiksi merkityt parametrit voidaan jättää pois vain silloin, kun niiden jäljessä ei ole parametria. Jos esimerkiksi funktiossa on neljä parametria ja kaksi viimeistä parametria on merkitty valinnaisiksi, voit jättää pois parametrin 4 tai parametrit 3 ja 4, mutta et pelkästään parametria 3.

Esimerkki

Nykyarvo on 2 600, korko on 6 % ja annuiteetti 153,75. Voit laskea maksukausien määrän seuraavasti:

=NJAKSO(6%;153,75;2600) palauttaa arvon -12,02. Maksukausi kattaa 12,02 kautta.

Rahoitusfunktiot 1

Rahoitusfunktiot 2


Palautetta tuotteesta | Lisäohjeet | Tavaramerkit